Ehkäisevätkö aivopelit dementiaa? Mitä tutkimus osoittaa

Aivopelejä on kaikkialla, ja monet lupaavat pitää mielenne nuorena. Jos hoidatte dementiaa sairastavaa läheistänne tai huolestutte omasta muististanne, on luonnollista miettiä, voisiko niiden pelaaminen auttaa. Tässä on, mitä tutkimus todella osoittaa, myös ne osat, jotka ovat rohkaisevia, ja ne, jotka eivät ole.

Tämä on yleistä tietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lukekaa lääketieteellinen vastuuvapauslauseke.

Ehkäisevätkö aivopelit dementiaa?

Mikään aivopeli ei ole osoittautunut ehkäisevän dementiaa. Yhdysvaltain National Institute on Aging (NIA) neuvoo olemaan epäileväinen väitteiden suhteen, joiden mukaan tietokone- ja verkkopelit parantavat muistia. Sen mukaan ei ole riittävästi näyttöä siitä, että mikään kaupallinen aivoharjoittelusovellus vaikuttaisi samalla tavalla kuin kliinisissä tutkimuksissa testattu harjoittelu (NIA dementian ehkäisystä).

Se ei tee peleistä hyödyttömiä. Niiden arvo on nautinnossa, seurassa ja rutiinissa, ei siinä, että ne suojelisivat ketään dementialta.

Mitä on ”läheinen siirtyminen” ja miksi sillä on merkitystä?

Kun harjoittelette tehtävää, paranette yleensä juuri siinä tehtävässä. Tutkijat kutsuvat tätä harjoitusvaikutukseksi. Vaikeampi kysymys on, siirtyykö parannus muihin asioihin: samankaltaisiin tehtäviin (läheinen siirtymä) tai arkeen, kuten aikataulujen muistamiseen tai rahanhallintaan (kaukainen siirtymä).

Vuoden 2016 laajassa katsauksessa tarkasteltiin tutkimuksia, joita aivoharjoittelufirmat käyttivät parhaimpina todisteinaan. Katsauksen mukaan ihmiset paranivat harjoitelluissa tehtävissä runsaasti, mutta läheisesti liittyvissä tehtävissä vähemmän ja arkiajattelussa vain vähän. Monissa tutkimuksissa oli myös suunnitteluongelmia, jotka estivät varmojen johtopäätösten tekemisen (Simons ja kollegat, Psychological Science in the Public Interest).

Mitä katsaukset kertovat tietokoneella tehtävästä aivoharjoittelusta?

Cochranen katsaukset, jotka koostavat parhaat saatavilla olevat tutkimukset, ovat tarkastelleet tietokoneella tehtävää harjoittelua, joka kestää vähintään 12 viikkoa:

• Terveet yli 65-vuotiaat aikuiset: kahdeksan tutkimusta, joihin osallistui 1 183 ihmistä. Näytön laatu oli matala tai erittäin matala. Harjoittelun jälkeen saattaa olla hieman hyötyä, mutta ei ole selvää, kestääkö se (Cochranen katsaus, terveet ikääntyneet).
• Ihmiset, joilla on lievä kognitiivinen heikentyminen: kahdeksan tutkimusta, joihin osallistui 660 ihmistä. Yhdessäkään tutkimuksessa ei raportoitu, oliko osallistujille kehittynyt dementia myöhemmin, ja näyttö oli liian heikkoa johtopäätösten tekemiseen (Cochranen katsaus, lievä kognitiivinen heikentyminen).

Mitä ACTIVE-tutkimus osoitti?

ACTIVE on laaja yhdysvaltalainen tutkimus, joka alkoi vuonna 1998. Siihen osallistui 2 802 vähintään 65-vuotiasta aikuista, jotka asuivat itsenäisesti eivätkä kärsineet merkittävistä muisti- tai ajatteluongelmista. Ihmiset arvottiin yhteen kolmesta pienryhmäharjoittelusta (nopeuskäsittely, muisti tai päättely) tai ryhmään, jolla ei ollut yhteyttä tutkijoihin. Harjoittelua oli enintään kymmenen kertaa viiden tai kuuden viikon aikana. Osa ihmisistä, jotka olivat käyneet lähes kaikilla kerroilla, arvottiin myös saamaan tehostuskertoja noin yhden ja kolmen vuoden kuluttua.

Nopeusharjoittelussa tunnistettiin ja käsiteltiin visuaalista tietoa yhä lyhyempien välähdysten aikana. Taso sopeutui sen mukaan, miten ihmiset edistyivät.

Vuonna 2026 tutkijat yhdistivät 2 021 osallistujaa 20 vuoden Medicare-tietoihin (ACTIVE 20 vuoden analyysi). Tässä on tarkalleen, mitä he havaitsivat:

• Nopeusharjoittelu ja vähintään yksi tehostuskerta: diagnosoidun dementian osuus oli pienempi kuin ryhmässä, jolla ei ollut yhteyttä tutkijoihin (riskisuhde 0,75, mikä karkeasti tarkoittaa 25 % pienempää osuutta).
• Nopeusharjoittelu ilman tehostuskertoja: osuus ei ollut pienempi.
• Muisti- tai päättelyharjoittelu: ei merkittävää vaikutusta dementiadiagnooseihin.
• Kunkin harjoitusryhmän kokonaisuus verrattuna ryhmään ilman yhteyttä: taipumus pienempään osuuteen, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tämän havainnon rajat

• Se koskee yhtä tiettyä ohjattua nopeusharjoittelua tehostuskerroilla, ei aivopelejä yleisesti.
• Merkittävä tulos tuli osaryhmästä (ihmiset, jotka kävivät suurimman osan ensimmäisistä kerroista ja joille tarjottiin tehostuskertoja), ei koko nopeusharjoitteluryhmästä.
• Dementiaa mitattiin Medicare-laskutuksen diagnoosikoodien perusteella, ei tutkimalla jokaista ihmistä erikseen. Noin neljännes alkuperäisistä osallistujista jätettiin pois, koska he kuuluivat Medicare Advantage -ohjelmaan, josta puuttuvat täydelliset laskutustiedot.
• Osallistujilla ei ollut merkittäviä ajatteluongelmia tutkimuksen alussa. Tulokset eivät kerro mitään pelien vaikutuksesta ihmisiin, joilla on jo dementia.

Tulos on mielenkiintoinen, ja se ansaitsee lisätutkimusta. Se ei ole näyttöä siitä, että mikään sovellus ehkäisisi dementiaa.

Mitä FTC sanoi Lumosityn väitteistä?

Tammikuussa 2016 Lumos Labs, Lumosityn valmistaja, suostui maksamaan 2 miljoonaa dollaria sovitakseen Yhdysvaltain kauppakomission (FTC) syytteet harhaanjohtavasta mainonnasta. FTC:n mukaan yhtiö väitti ilman riittävää tieteellistä perustaa, että sen pelit voisivat parantaa suorituskykyä työssä ja koulussa ja viivästyttää ikään liittyvää heikkenemistä, lievää kognitiivista heikentymistä, dementiaa ja Alzheimerin tautia. Määräyksen mukaan yhtiön on jatkossa oltava hallussaan pätevää ja luotettavaa tieteellistä näyttöä ennen tällaisten väitteiden esittämistä (FTC:n lehdistötiedote).

Perheille opetus on tämä: suhtautukaa epäillen mihin tahansa peliin, sovellukseen tai ohjelmaan, joka lupaa suojella muistia tai ehkäistä dementiaa.

Voivatko pelit auttaa, jos joku sairastaa jo dementiaa?

Ne voivat tuoda hyvään päivään lisää, ja se on tärkeää. Eniten tutkittu tapa on kognitiivinen stimulaatio: mukavat ryhmätoiminnat, kuten keskustelu, muisteleminen, sanapelit, palapelit ja musiikki, yleensä pienessä ryhmässä, jota ohjaa vetäjä.

Vuoden 2023 Cochrane-katsaus tarkasteli 37 tutkimusta, joihin osallistui 2 766 lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Siinä todettiin (Cochranen katsaus kognitiivisesta stimulaatiosta):

• pieni, lyhytaikainen hyöty ajatteluntestien tuloksissa (keskilaatuinen näyttö);
• kliinisesti merkittäviä parannuksia viestinnässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (korkealaatuinen näyttö, pienemmästä määrästä tutkimuksia);
• lieviä hyötyjä elämänlaadulle, mielialalle ja käyttäytymiselle.

Hyötyjä mitattiin enimmäkseen heti noin kymmenen viikon ohjelmien jälkeen, ja harvat tutkimukset tarkistivat, kestivätkö ne. Kognitiivinen stimulaatio on jäsennelty ryhmäohjelma, joten tulokset eivät sellaisenaan koske ihmistä, joka pelaa peliä yksin tabletilla.

Vuoden 2024 Lancet-komissio sanoo myös, että aktiviteettiohjelmat ovat tärkeitä dementiaa sairastaville ihmisille, jotta nautinto ja merkityksellisyys säilyvät (Lancet-komissio).

Mihin pelit oikeastaan sopivat?

Hyvin valittuna pelit voivat tarjota:

• Nautintoa. Mukava puolen tunnin hetki on arvokas sellaisenaan.
• Yhteyttä. Rinnakkain pelaaminen antaa jotain helppoa jaettavaa, kun keskustelu on vaikeaa. Katso näin pelaatte yhdessä.
• Rutiinia. Tuttu toiminta samaan aikaan joka päivä voi tuoda lohtua.
• Itseluottamusta. Toiminnat, jotka sopivat siihen, mistä ihminen suoriutuu yhä hyvin, antavat tunteen pätevyydestä eikä koetilanteesta.
• Keskustelua. Kuva tai tuttu sanonta voi avata tarinan. Kokeilkaa keskustelukortteja tai päätä sanonta.

Vältettävää ovat ajastimet, pisteet, putket ja kaikki, mikä tuntuu muistitestiltä. Jos ihminen turhautuu, lopettakaa. Lopettaminen aikaisin tai pelkkä yhdessä istuminen on hyvä lopputulos. Oppaamme sovellusten ja pelien valinnasta sisältää tarkistuslistan.

Missä Golden Moments sopii kuvioon

Golden Momentsin pelit, kuten kuvaparit, kuvapalapeli ja isokirjaiminen sanahaku, on tehty nautintoa ja yhteistä aikaa varten. Niissä ei ole kelloa eikä pisteitä. Ne eivät ole hoitoa, eivätkä ne ehkäise tai hidasta dementiaa. Haluamme sanoa tämän suoraan sen sijaan, että luvaisimme jotain, mitä mikään peli ei voi tarjota.

Keskustelkaa lääkärin kanssa

Jos olette huolissanne muistin muutoksista itsessänne tai hoidettavassanne, hakeutukaa lääkärin vastaanotolle sen sijaan, että luottaisitte sovellukseen. Lääkäri voi etsiä hoidettavissa olevia syitä ja käydä läpi vaiheet, joista on parasta näyttöä, kuten verenpaineen hoito ja kuulon tarkistaminen. Lisätietoa on sivulla Voiko dementiaa ehkäistä?. Äkillisen sekavuuden tai muiden äkillisten muutosten vuoksi hakeutukaa kiireellisesti lääkärin hoitoon.